Joskus elämä vie

Joskus niin vain käy että elämä vie sinua etkä sinä elämää, eli huomaat olevasi matkustaja etkä ohjaaja. Työtpaikat vaihtuvat, ihmissuhteet muuttuvat, ilman että kukaan kysyy sinun mielipidiettä. Ensinnäkin tulee tietysti mieleen että se on pelottavaa - oman elämän kontrollin kadottaminen on kova koulu. Toisaalta sen voi ottaa helpotuksena - joku tai jokin muu on tehnyt (vaikeatkin) päätökset puolestasi eikä sinun tarvitse niistä huolehtia. Samalla se on mahdollisuus, kun ulkoisen voiman muutoksen tuulet järjestävät osan elämää uudestaan voit samassa rytäkässä muutta tai korjata elämän muita asioita kohdalleen.
Itselläni on kyseessä uuden työpaikan hakeminen. Työttömyys ei oikeastaan pelota, mutta epävarmuus tulevaisuudesta, erityisesti asuinpaikan ja -maan valitseminen on aika, ööh, jännittävää. Itsessään tavallaan "pieni" asia, työpaikan vaihtaminen, muuttaa kaikkea: Kaikki ystäväpiirit, kaikki harrastukset, asuminen, perhe ja arki pitää miettiä uudestaan.
Olisi tavattoman helppo vaihtoehto heittäytyä masennukseen, mutta minä en perusta helppohin valintoihin. Tietysti minua pelottaa, mutta samalla olen varovaisen optimistinen. Toisaalta en millään jaksaisi, toisaalta olen hieman innostunut. Tämä on mahdollisuus.
Elämän korttipelissä kortit on nyt jaettu. Miten pelaan jaetut kortit ratkaisee olenko voittaja vai luuseri.

Mahdollisuus

Hankaluudet tuovat mahdollisuuksia. -Albert Einstein

Mennyt viikko on ollut aika työläs. On osoittautunut että rinnakkaisen tutkimusryhmän esimies on ylittänyt budjettinsa, jonka vuoksi koko yksikön budjetti on miinuksella joka taas käytännössä tarkoittaa sitä yksiköllä ei ole varaa maksaa minulle täyttä palkkaa syksyllä. Tämä asia on minua vaivannut aika lailla koko viikon, eikä työnteosta ole tullut paljon mitään. Tässä nähdään hyvä käytännön esimerkki siitä mitä epävarmuus työelämässä aikaansaa - heikompaa tehokkuutta.
Mutta hankaluudet tuovat mahdollisuuksia. Minulle oli pian selvää että jos en saa täyttä palkkaa, en tule tekemään täyttä päivää. Minulla on siis syksyn aikana noin kuukauden verran vapaata aikaa! Ja tästä seuraa mielenkiintoisia mahdollisuuksia!
Kaksi hieman erilaista suunnitelmaa ovat nousseet ylitse muiden. Ensimmäinen idea oli että pitäisin koko kuukauden lomaa, jonka päälle käyttäisin vielä talvilomaakin, jolloin voisin olla 4-6 viikkoa lomalla, keskellä Suomen pimeintä syystalvea ja lähteä johonkin lämpimään aurinkoiseen maahan sukeltelemaan ja kiipeilemään. Voisin suorittaa vaikka sukellusopaskurssin (DM) ja sen jälkeen toimia sukellusoppaanakin jonkun aikaa. Ensimmäinen kohde idea olisi Krabi, koska siellä voi sekä sukeltaa että kiipeillä.
Toinen vaihtoehto olisi tehdä koko syksy lyhempää viikkoa, käytännössä 4 päivää töitä viikossa. Tällöin minulle jäisi enemmän aikaa itselleni ja harrastuksilleni, eli voisin kiipeillä, harjoitella laulua, kirjoittaa ja lukea enemmän. Yksi päivä viikossa on toki vähän, mutta luulen että se olisi tärkeä ero.
Todennäköisesti teen näistä jonkunlaisen kombinaation, hieman lyhyempi viikko, hieman lomaa, mutta se jää vielä nähtäväksi. Joka tapauksessa tunnen innostuvani - minulle on uusi suunnitelma, uusi haaste. Olen onnistunut kääntämään vaikeuden innostukseksi!

Uusi matkakohdeidea

Lueskelin tässä Underwater Photography Magazine:a (nro. 34) ja löysin sieltä mielenkiintoisen matkakohteen - São Tomé ja Príncipe - ja innostuin heti. Mahtavaa! Kaksi pientä saarta Afrikan länsirannikolla Gabonin korkeudella. Lehden kuvauksen perusteella sukellusnähtävyydet ovat mainioita ja elintasokin näyttäisi siedettävältä.

Hetken innostuksen jälkeen ryhdyin miettimään käytännön mahdollisuuksia; lennot. Wikitravel antaa lentoyhtiöistä listan TAP Portugal, Air Angola ja Air Luxor. Näistä viimeinen on konkurssissa tai jonkun toisen ostama, mutta joka tapauksessa sitä ei enää ole olemassa. Air Angolan nimi on jo yksinään riittävä pelote, mutta sen kotisivut poistavat viimeisetkin epäilyksen rippeet. Jäljelle jää siis TAP. Astuin suoraan suden suuhen ja kirjoitin hauksi Helsinki-Sao Tome lähtö pääsiäsienä; hinta 4500e. Öööh, ei todellakaan. Ehkä huhtikuu tulee liian pian, ehkä pitäisi varata matka vasta syksylle. Miten olisi viikko syyskuussa, Helsinki-Sao Tome ja lottokauha arpoi 9500e menopaluu. Jaaha.

Se kai siitä sitten, ajattelin. Tuo hinta jäi kuitenkin vaivaamaan. Miten voi? TAP on portugalialainen, joten miten jos ottaisi lennon TAPilla vasta Lissabonista. Ladoin Lissabon-Sao Tome arvontakoneeseen ja kuitissa luki 333e. Tuohan on jo aika edullinen. Sillä kelpaisi. Ja Lissaboniin pääsee vaikka millä.

Matkakuume

Nyt kun olen jo hyvän aikaa ollut Suomessa (vajaa kaksi kuukautta), alkaa matkakuume iskeä uudestaan. Tämä on minulle tyypillinen Tammikuun ilmiö - viimeksi aloin suunnitella Aasian matkaa. Tällä kertaa on vaikea jakautua niin moneen paikkaan kun olisi kiinnostusta. Pitäisi olla yksi Peter Pan matka, pitäisi olla yksi sukellusmatka, kuorolla on suunnitteilla yksi matka ja uusia maita pitäisi kerätä listalle. Selvästi matkoja pitäisi siis olla vähintään kaksi, käytännössä parempi jos olisi kolme.

Peter Panin matkoista on pitkään kiinnostanut Nepalin Annapurna. Vaellusta ja kevyttä vuorikiipeilyä, korkein korkeus 4200m. Eikö kuulostakin aika hienolta?

Kuoromatka on oma yksikkönsä viikko syyskuussa, eikä siitä voi paljon tinkiä. Sitä voisi laajentaa viikolla automatkaksi Euroopan läpi, mutta se on sitten sen ajan ongelma. Saa nähdä. Se vaikuttaa näihin muihin suunnitelmiin oikeastaan vain lomapäivien riittävyyden osalta. Kaksi viikkoa Nepalissa ja kaksi kuoromatkalla, tekee 24 lomapäivää, mutta kummatkin lomakauden ulkopuolella, joten päivä kuluu hieman vähemmän.

Tästä saattaisi vielä riittää kaksi viikkoa alkukesään, vaikkapa kesäkuulle. Silloin pitäisi päästä sukeltamaan, ja koska Nepaliin uppoa rahaan jo pelkkiin lentoihin, ei tämä voi olla kovin hintava matka. Se merkitsisi sitten lähinnä Välimerta tai Egyptiä. Jos lähden Välimerelle, olisi kohde todennäköisesti Kreikka, josta voisi jonain päivänä mukavasti vuokra-autolla käydä Albanian puolella, ja mahdollisesti myös Makedonia ja Montenegro. Silloin jäisi tuolla suunnalla vain Moldova jäljelle. Sen ehtii tehdä joskus myöhemmin :) ja tuossahan oli jo neljä uutta maata plus se Nepal joka tulisi Marraskuussa.

Kaiken tämän lisäksi tiedossa on yksi työmatka loppukeväällä, joten eiköhän tästä tule aika hyvä suunnitelma. Vuoden aikana viisi uutta maata, sukellusta, kiipeilyä ja lomailua.