Yhtä ripeästi kuin vaalit lähesyvät, yhtä kiperä on ehdokkaan valinta. Pääongelmaksi muodostuu strategian valinta. Joudun nimittäin jaottelemaan ehdokkaat kahdella eri tavalla; ehdokkaat joilla on mahdollisuus menestyä, ja ehdokkaat jotka eivät voi voittaa, sekä ehdokkaat joita kannatan, joihin suhtauden enemmän tai vähemmän neutraalisti, sekä ehdokkaat joiden en todellakaan toivo voittavan. Ensinnäkin, ehdokkaita, jotka eivät voi missään tapauksessa voittaa, ei kannata äänestää. Tähän ryhmään arvioisin kuuluvan: Essayah (koska hän on äärikonservatiivi), Biaudet (RKP:n edustaja tarvitsee erityisen suuren nosteen voidakseen karistaa kieli-vihaajien taakan), Arhimäki (liian marginaalinen), ja Soini sekä Väyrynen (vakaaista kannattajakunnistaan huolimatta molemmilla on vähintään yhtä innokkaat ja kannattajia suuremmat vastustajakunnat).
Kahden viimeisen ehdokkaan kohdalla en kuitenkaan ole riittävän varma, ettei heillä ole mahdollisuuksia. Pelko on että heistä toinen, tai pahimmassa tapauksessa molemmat, selviävät toiselle kierrokselle. Soini ja Väyrynen nimittäin kuuluvat siihen joukkoon jota vastustan, yhdessä Essayahin kanssa. Kaikki he edustavat taaksepäin katsomista, pelonlietsomista, syrjintää ja heikoimpien sortamista. Jokaisella on tämän lisäksi omat erityispaheensa; Väyrysen hävytön systeemillä pelailu omaksi eduksi (Jalasmökki yms.), Essayahin anteeksi antamaton suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöin ja Soinin rotusyrjinnän hyväksyvä asenne. Näiden en halua siis missäin tapauksessa voittavan ja äänestysstrategia on valittava sen mukaisesti. Pitää siis valita kandidaatti joka voisi voittaa Soinin tai Väyrysen toisella kierroksella.
Hyviä kandidaateja on kolme; Haavisto, Biaudet ja jossain määrin myös Arhimäki. Kaksi jäljempää kuuluvat ei-voittaviin kandidaatteihin, joten jäljelle jää Haavisto. Mikäli toisella kierroksella olisi Haavisto-Soini tai Haavisto-Väyrynen, olen varma että Haavisto voittaa. Niinistöä ja Lipposta en erityisemmin vastusta, mutta minusta Lipponen edustaa turhan Kekkosmaista johtamistyyliä ja Niinistö edustaa juuri sellaista politiikkaa joka johtaa eriarvoistumiseen ja hän on sitä kautta osaltaan auttanut Soinin suosion syntyyn.
Mikäli tarkoituksena on luoda yhtenäisyyttä ja onnellisuutta, katsoa eteenpäin ja kehittää Suomea kaikkille paremmaksi, uskon että Haavisto on paras valinta. Ei siksi että hän olisi mielestäni täydellinen tai edes välttämättä paras kandidaatti, vaan siksi että äänestämällä häntä uskon äänelläni olevan eniten positiivista vaikutusta Suomen hyväksi..
Kahden viimeisen ehdokkaan kohdalla en kuitenkaan ole riittävän varma, ettei heillä ole mahdollisuuksia. Pelko on että heistä toinen, tai pahimmassa tapauksessa molemmat, selviävät toiselle kierrokselle. Soini ja Väyrynen nimittäin kuuluvat siihen joukkoon jota vastustan, yhdessä Essayahin kanssa. Kaikki he edustavat taaksepäin katsomista, pelonlietsomista, syrjintää ja heikoimpien sortamista. Jokaisella on tämän lisäksi omat erityispaheensa; Väyrysen hävytön systeemillä pelailu omaksi eduksi (Jalasmökki yms.), Essayahin anteeksi antamaton suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöin ja Soinin rotusyrjinnän hyväksyvä asenne. Näiden en halua siis missäin tapauksessa voittavan ja äänestysstrategia on valittava sen mukaisesti. Pitää siis valita kandidaatti joka voisi voittaa Soinin tai Väyrysen toisella kierroksella.
Hyviä kandidaateja on kolme; Haavisto, Biaudet ja jossain määrin myös Arhimäki. Kaksi jäljempää kuuluvat ei-voittaviin kandidaatteihin, joten jäljelle jää Haavisto. Mikäli toisella kierroksella olisi Haavisto-Soini tai Haavisto-Väyrynen, olen varma että Haavisto voittaa. Niinistöä ja Lipposta en erityisemmin vastusta, mutta minusta Lipponen edustaa turhan Kekkosmaista johtamistyyliä ja Niinistö edustaa juuri sellaista politiikkaa joka johtaa eriarvoistumiseen ja hän on sitä kautta osaltaan auttanut Soinin suosion syntyyn.
Mikäli tarkoituksena on luoda yhtenäisyyttä ja onnellisuutta, katsoa eteenpäin ja kehittää Suomea kaikkille paremmaksi, uskon että Haavisto on paras valinta. Ei siksi että hän olisi mielestäni täydellinen tai edes välttämättä paras kandidaatti, vaan siksi että äänestämällä häntä uskon äänelläni olevan eniten positiivista vaikutusta Suomen hyväksi..
