Joskus niin vain käy että elämä vie sinua etkä sinä elämää, eli huomaat olevasi matkustaja etkä ohjaaja. Työtpaikat vaihtuvat, ihmissuhteet muuttuvat, ilman että kukaan kysyy sinun mielipidiettä. Ensinnäkin tulee tietysti mieleen että se on pelottavaa - oman elämän kontrollin kadottaminen on kova koulu. Toisaalta sen voi ottaa helpotuksena - joku tai jokin muu on tehnyt (vaikeatkin) päätökset puolestasi eikä sinun tarvitse niistä huolehtia. Samalla se on mahdollisuus, kun ulkoisen voiman muutoksen tuulet järjestävät osan elämää uudestaan voit samassa rytäkässä muutta tai korjata elämän muita asioita kohdalleen.
Itselläni on kyseessä uuden työpaikan hakeminen. Työttömyys ei oikeastaan pelota, mutta epävarmuus tulevaisuudesta, erityisesti asuinpaikan ja -maan valitseminen on aika, ööh, jännittävää. Itsessään tavallaan "pieni" asia, työpaikan vaihtaminen, muuttaa kaikkea: Kaikki ystäväpiirit, kaikki harrastukset, asuminen, perhe ja arki pitää miettiä uudestaan.
Olisi tavattoman helppo vaihtoehto heittäytyä masennukseen, mutta minä en perusta helppohin valintoihin. Tietysti minua pelottaa, mutta samalla olen varovaisen optimistinen. Toisaalta en millään jaksaisi, toisaalta olen hieman innostunut. Tämä on mahdollisuus.
Elämän korttipelissä kortit on nyt jaettu. Miten pelaan jaetut kortit ratkaisee olenko voittaja vai luuseri.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Nii-in, se on mielenkiintoista, että vaikuttaako se oikeastaan loppuviimetteeksi niinkään paljon, kuka niitä elämänohjaksia pitelee käsissään; itse vai "kohtalo". Elämänopit tulee vastaan, on kuski kuka tahansa ja joskus tarvitsemme itsemme ulkopuolisen suunnannäyttäjän, kun itse on omille mahdollisuuksilleen jotenkin sokea. Tuntuu, että mitä enemmän kuvittelee hallitsevansa omaa elämää, sen enemmän tulee tilanteita, jotka näyttävät, ettei se aina vai yksinkertaisesti ole mahdollista.
On totta ettei sillä ehkä objektiivisesti ole väliä kuka on ratissa, mutta samalla pitää muistaa että se tunne ettei voi hallita omaa elämäänsä vie hyvin helposti masennukseen. Eräs kaikkein tärkeimpiä edellytyksiä onnellisuuteen on että tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. Ja edelleen, on huomattava että tässä on kyse tunteesta, se onko sitä hallintaa vai ei, ei tarkoita että olisi sitä tunnetta tai ei.
Lähetä kommentti