Otsikointia

Törmäsin sattumalta tällaiseen listaan ohjeista hyvien otsikkojen kirjoittamisesta.
http://eioototta.fi/absurdius-tuo-vanha-ystavamme-muurmanskista/
Samassa ymmärsin miksi minua ärsyttää otsikointi niin monessa lehdessä; tämä lista antaa suorastaan ohjeet ärsyttävään otsikointiin! Juuri tämä on se syy miksi harvoin luen lehtiä, koska en kestä lukea otsikointia pidemmälle. Katso erityisesti kohdat 4, 5, 6 ja 8.

1. "Muuta tavalliset sanat kiinnostavammiksi." Myönnetään "kiva" ei ole hyvä sana otsikossa mutta ei siksi että se on tavallinen vaan siksi että se on epätarkka. Tavalliset sanat ovat parhaita jos ne kuvaavat tarkasti sitä mitä haluaa sanoa. Itse asiassa, tavalliset sanat ovat parempia kuin monimutkaiset tai harvinaiset sanat, kunhan ne ovat tarkkoja.
2. "Muuta epätarkat sijamuodot ja sanat terävämmiksi." Tämä on Kortesuon ohjeista ehkä lähimpänä hyvää ohjetta. Epätarkka ilmaisu on huonoa kirjoittusta. Pasiivimuotoiset otsikot (ja muut lauseet) ovat harvoin hyviä koska ne ovat epätarkkoja.
3. "Vältä yhden sanan otsikoita" Tämäkin vielä menettelee, juuri sen vuoksi että yhden sanan otsikot ovat usein epätarkkoja. Mutta yleissääntönä sanoisin että lyhyempi otsikko on parempi kuin pidempi otsikko. Siksi minun sääntöni olisi että otsikon pituus on parhaimmillaan se lyhyin muoto missä sen sisältö on vielä tarkka.
4. "Lisää otsikkoon persoona" Nyt päästään ongelman ytimeen; jos tarina oli jo ennestään kertomus omista kokemuksista tyyliin "Minun kesälomani" (tämä on huono otsikko ihan muista syistä), niin siihen tulee persoona automaattisesti eli sitä ei tarvitse siihen erikseen lisätä. Jos tekstisi aihe ei ole subjektiivinen alunperin, niin persoonan lisääminen otsikkoon saa sen vaikuttamaan subjektiiviselta ja vain tämän yhden henkilön näkökulmasta kirjoitetulta. Toisin sanoen, persoonan mainitseminen otsikkossa rajaa tekstin kapea-alaiseksi ja poistaa mahdollisuuden yleispätevyyteen. Jos siis tekstillä on minkäänlaista tarkoitusta laajentua yleispäteväksi informaatioksi, on henkilön mainitseminen epätarkkaa ja tekee siitä siksi huonon otsikon.
5. "Pelaa välimerkeillä". Otsikko näyttää heti keltaisesta lehdistöstä repäistyltä ja sensaatiohakuiselta. On tunnettu tosiasia että sensaatiojournalismi vääristelee asioita tietentahtoen, joten se on lähtökohtaisesti epätarkkaa. Älä pelaa välimerkeillä. Piste. 
6. "Käytä väitettä tai jopa provokaatiota" Ibidem. Jos haluat irroittaa asioita asiayhtedestä samalla tavalla kuin huonolla, eiku, anteeksi, keltaisella lehdistöllä on tapana, niin voit toki käyttää väitteitä ja provokaatioita otsikoinnissa. Samalla tulee selväksi että tärkein kohderyhmä tekstillesi ovat perussuomalaiset.
7. "Käytä alkusointua elävöittämään latteaa otsikkoa" Tähän neuvoon voisin melkein yhtyä. Toisaalta tämä temppu on niin tavallinen että se lähentelee kliseetä, joten sitä pitäisi välttää. 
8. "Kokoa vaakakuppirakenne" Jos tekstisi on luonnostaan kahden asian vastakkainasettelua, niin tämä otsikkomuoto on toki automaattisesti mahdollisuus. Mikäli tällainen vastakkainasettelu ei ollut ensimmäinen ideasi, on todennäköistä että käyttämällä vaakakuppirakennetta syyllistyt väärän dilemman tyyppiseen argumentaatiovirheeseen. Väärällä dilemmalla tarkoitetaan vastakkainasettelua joka on esimerkiksi joko 1) epätäydellinen eli asettaa kaksi vaihtoehto vastakkain vaikka muitakin vaihtoehtoja on olemassa tai 2) virheellinen siten että vaihtoehdot eivät ole lainkaan toisiaan poissulkevia. Toisin sanoen, vaakakuppirakenne tuottaa useimmiten epätarkkoja tai virheellisiä otsikoita. Väärän dilemman tyyppiset otsikot ovat luonnollisesti tavallisia sensaatiohakuisessa lehdistössä, joten jos haluat töihin Seiska-lehteen, niin voinkin jo poistaa sinut valmiiksi Facebook-ystävistäni.
9. "Käytä intertekstuaalisuutta" Huomaa tässä että Kortesuo käyttää sanaa intertekstuaalinen, joka on melko harvinainen sana, niin harvinainen, että hän joutuu sen merkityksen ensin selittämään. Hyvä otiskointi olisi tietysti sellainen jonka kaikki lukijat ymmärtävät ilman erillistä selitystä, mutta se on nyt sivuseikka. Pohjimmiltaan tämä neuvo on kuitenkin hyvä. Viitaukset ja riimit voivat olla erittäin tehokkaita. Niissä piilee kuitenkin suuri vaara. Ei ole lainkaan helppoa löytää sanontoja tai laulun sanoja jotka kaikki tuntevat mutta jotka eivät otsikossa kuulosta kliseeiltä, aivan kuten Kortesuon antamissa esimerkeissä käy. Eli jossain harvinaisessa tapauksessa kyllä, useimmiten, ei, älä käytä interteksuaalisuutta.
10. "Käytä avainsanaa, joka aktivoi lukijan" on Kortesuon kymmenennen neuvon otsikko, mutta neuvon kuvaus kertoo että otsikkoon kannattaa laittaa termejä joilla ihmiset etsivät asioita verkosta. Tässä on siis vertausvirhe: Avainsana ei aktivoi lukijaa, vaan hyvin valittujen avainsanojen avulla aktiivinen lukija löytää tekstisi. Hyvä hakusana on usein myös erittäin kuvaava termi asialle jota kirjoitat, joten se on tarkka termi. Mainitsinko jo että mielestäni hyvä otsikko on tarkasti asiaa kuvaava otsikko?
11. "Absurdius, tuo vanha ystävämme Muurmanskista" Huumorin käyttäminen asiallisessakin tekstissä tai otsikossa on aina tekstiä piristävä piire. Siinä mielessä neuvo on hyvä. Mikäli kuitenkin absurdi vitsi otsikossa vie lukijan odotukset tekstin suhteen harhapoluille, on otsikko huono. Kortesuon antamat esimerkit ovat myös hyvin pitkiä otsikoita asioille jotka voi ilmaista tarkasti myös kompaktissa muodossa.

Syy siihen että vastustan niin vahvasti kaikkia epätarkkoja ilmaisuja on luonnollisesti siinä että minun taustani on tieteellisessä kirjoittamisessa, missä tarkkuus on eräs tärkeimmistä kirjoittajan hyveistä. Minun silmissä epätarkka on hyvin lähellä virheellistä tekstiä. Ihan vähimmilläänkin epätarkka kirjoittaminen sisältää vähemmän informaatiota kuin tarkkaa teksti, ja se antaa mahdollisuuksia väärinymmärtämiseen.

Luonnollinen vasta-argumentti on toki että Kortesuon tarkoitus on tehdä mielenkiintoisia otsikoita jotka houkuttelevat lukijoita. Minusta Kortesuon tyylilaji kuitenkin lähenee sensaatiohakuista klikkikalastelua, kuten tämä otsikko jonka löysin tänään yle.fi:ltä "Stephen Hawking puhui yleisölle live-hologrammina, ja sitten hän sanoi jotain nerokasta". Apua. Yäk. Voit sitten valita kumpaan ryhmään haluat kuulua, klikkikalestelijoihin, vai meihin muihin.

Lopputulos on joka tapauksessa että Kortesuon ohjeet antavat hyvän pohjan mikäli tarkoituksena on karkoittaa minut tekstin lukijakunnasta.