sunnuntaina, tammikuuta 28, 2007

Lennokas uni

Absurditeetin taso on tässä blogissa ollut luvattoman heikkoa ja siksi kerronkin tässä unen jonka näin eilen aamulla.

Osallistuin esiintyjän ominaisuudessa improvisatooriseen teokseen kahden muun taiteilijan kanssa. Koska uni oli minun, olin itse tietysti teoksen pääroolissa laulajan ominaisuudessa. Minua säesti Andrew Lawrence-King cembalolla ja laululla. Kolmas esiintyjä oli optimisti-jollan olympia-mestari (jonka ulkomuoto ja olemus muistutti erehdyttvästi suomenruotsalaista sukelluskaveriani jonka tapasin Indonesiassa) ja hän luonnollisesti esiintyi optimisti-jollalla, aivan kuten minäkin. Eli teos oli kahdelle laulu-äänelle, kahdelle optimisti-jollalle sekä cembalolle. Areenana oli suuri teollisuushalli, jonka päihin oli rakennettu pyöristetyt rampit sekä tuulikone siten, että jollilla oli hyvä porhaltaa hallin päästä päähän ja rampin avulla saattoi käännökset tehdä hyvinkin lennokkaasti. Toiminta oli kuin skeittirampilla konsanaan - ajoimme jollillamme ramppia ylös aina seinälle saakka, kääntyäksemme vastakkaiseen suuntaan hurjalla vauhdilla. Andrew tuli luonnollisesti perässä cembalonsa kanssa vinhalla vauhdilla (en jäänyt kovin pitkäksi aikaa pohtimaan miten cembalo liikkui ja miten Andrew sitä ohjasi).
Esittämämme teos sai muodokseen ABA rakenteen, ilman että sitä olisi etukäteen sovittu tai harjoiteltu. Se alkoi molli-voittoisella hieman atonaalisella maalaillua, vaihtuen väliosassa enemmän kansanlaulutyyliseen duuriin, päättyäkseen uudestaan molliin. Alkupuolella laulu oli sanatonta, mutta vähitellen myös lyriikka kehittyi. Näin teoksessa oli kaksi rinnakkaista rakennetta, yhtenä orjallinen ABA-muoto, sekä toisena progressiivinen kehitys.

Yleisö, joka koostui 18-22 vuotiaista neitokaisista (mitähän Freud tuumisi tästä?), tuntui nauttivan esityksestä ja minullakin oli kivaa, vaikka en ollut aivan tyytyväinen loppupuolen melodian hallintaan, koska teos alkoi saada liiaksi yhtäläisyyksiä kappaleen "Have yourself a merry little Christmas" kanssa. Kokonaisuutena esitys oli kuitenkin varsin suuri elämys. Enemmän tällaisia.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aika loistava uni. Siitä vain toteuttamaan! :D

Anonyymi kirjoitti...

Loistava setti. Siitä vaan tervetuloa Satasoittoon ensi elokuussa keikalle, jos Andrew on vapaana :) Helposti yleisöksi rekrytoitavien mimmien keski-ikä lähenee valitettavasti kolmeakymppiä, mutta teollisuushalleja (tyhjiä) on kyllä vaikka millä mitalla, joten ei kun valitsemaan.