Edellisessä kirjoituksessa pohdin helppoja ratkaisuja. Väitteeni oli että minulla on suuri tarve tehdä oikeita päätöksiä, riippumatta siitä ovatko ne päätökset helppoja vai vaikeita. Lopulta asia kääntyy tietoisuuteen; jos on tietoinen päätöstensä pitkän aikavälin vaikutuksista, on suuri osa päätöksistä vaikeita.
Toden totta - ei tämä helppoa ole. Tietoisuus pitkän tähtäimen vaikutuksista kasvattaa epäonnistumisen pelkoa. Tehtyjen päätösten kanssa pitää elää. Pelko vääristä päätöksistä taasen ajaa lykkäämään päätöksentekoa - odotetaan hetki, jos sitten olisi varmempi. Mutta päätöksen lykkääminen on juuri sellainen "helppo" valinta, josta en lainkaan pidä. Päätöksen lykkääminen on myös lähes aina valinta josta ei seuraa mitään hyvää, eli se on huono päätös. Tästäkään en varsinkaan pidä. Tietoisuus lisää tuskaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti