ote novellista

Kirjoitin juuri pienen pätkän novelliani eteenpäin johon olen ..., tai no, en kerrokkaan mielipidettäni siitä. Parempi että saatte itse päättää. Tämä on siis ote novellista, missä päähenkilöni pohtii asemaansa uudessa kaupungissa. Olisin iloinen jos joku lukija kommentoisi sitä, minkälaisia mielikuvia ja tuntemuksia se herättää yms.

....
On jännittävää miten kaupunkikuva vähitellen rakentuu. Ensin opit tuntemaan yksittäisiä paikkoja, näet niistä mielessäsi kuvia, jotka tunnistat kun löydät paikalle vahingossa uudelleen. Mutta paikat ovat kartalla sekaisin, et näe niiden keskinäistä suhdetta. Viettäessäsi siellä aikaa, oppit tuntemaan kaupungin paremmin. Vähitellen näet enemmän kuin paikat, huomaat kadut jotka johtavat paikalta poispäin. Ne ovat säikeitä tai säteitä tutulta paikalta kohti tuntematonta, kohti karttasi kartoittamattomia erämaita.

Kulkiessasi näitä katuja pitkin, saatat vahingossa tai tahallaan, päätyä toiseen paikkaan jonka tunnet ennestään ja samassa karttasi saa rakenteen. Kaksi erillistää paikkaa saavat suhteen; Tämä katu yhdistää nämä kaksi paikkaa. Nämä ovat sisäisen karttasi kulmakiviä, tai paremminkin, kartan rakenteen perusosia; yhteydet paikasta A paikkaan B.

Vähitellen sumu hälvenee, näet kartalla, et vain paikkoja ja yhteyksiä, vaan kokonaisuuksia. Kartta muuttuu verkostosta kokonaisuudeksi, kuvaksi mielessäsi, jossa voit kulkea mielikuvissasi astumatta askeltakaan. Sumun häviämisen myötä myös pelko hälvenee. Kaupunki muuttuu tuntemattomasta tutuksi ja kotoisaksi, turvalliseksi. Mitä suurempi tuo tuttu alue on, sen turvallisemmalta se tuntuu. Pimeys karttasi ulkopuolella pakenee kaummeas ja pimeyden myötä katoaa tuntemattoman pelko. Alat luottaa ihmisiin, vieraisiinkin, vaikka pelkäsit heitä vain hetkeä aiemmin.
...

Niin, nyt kun luen tuon uudestaan, huomaan, että se kaipaa vielä paljon hiomista. Etenen asiasta toiseen hieman liian nopeasti, se kaipaa vielä täytettä luiden ympärille. Mutta se ei olekaan se asia mihin kaipaan kommentteja, vaan haluaisin kuulla tuon tekstin ajatuksia tuon tekstin tunnelmasta.

Hauskaa vappua!